Tässä tekstissä tarkastelen, miten räätälöity valmennus voi toimia erityisesti työnhaun tukena.

Henkilökohtainen ohjaus varmistaa valmennuksen jatkuvuuden

Yhtenä tärkeimmistä asioista valmennuksen räätälöinnissä on henkilökohtainen ohjaus, jolla pidetään huoli valmennuksen jatkuvuudesta ja edistymisestä. Henkilökohtaisella ohjauksella tarkoitan ennen kaikkea nimettyä valmentajaa, joka tuntee valmennettavan lähtötilanteen ja kulkee rinnalla matkan edetessä. Luottamuksen rakentuminen on valmennussuhteen onnistumisen kannalta merkittävässä roolissa, ja se vie aikaa. Jos valmentaja vaihtuu jatkuvasti tai valmennus koostuu irrallisista toimenpiteistä siellä ja täällä, ei luottamusta voi syntyä, ja koko prosessi voi enemmän turhauttaa kuin edistää henkilön työllistymistä.

Alusta asti rinnalla kulkeva oma valmentaja tuo prosessiin jatkuvuutta ja pystyy tukemaan valmennettavaa luontevasti, koska hän voi seurata valmennettavan edistymistä ja tapoja toimia valmennuksen eri vaiheissa. Kun valmentajalla on kokonaiskuva valmennettavasta ja hänen prosessistaan, voi valmentaja myös nopeammin tehdä tarvittaessa korjausliikkeitä, jos jokin ei valmennusprosessissa toimi. Tilanne olisi hyvinkin toisenlainen, jos pitkin matkaa mukana kulkisi eri ohjaajia, joista kellään ei olisi kokonaiskuvaa valmennettavan tilanteesta.

Osaamisen kartoittaminen on tärkeä osa työnhaun edistämistä

Oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen on erittäin keskeisessä roolissa työnhaussa. Osaamista voi kartoittaa monin eri tavoin esimerkiksi henkilökohtaisen keskustelun, erilaisten tehtävien tai vaikka digitaalisten työkalujen avulla. Osaamista kannattaa tarkastella mahdollisimman laaja-alaisesti, eikä keskittyä ainoastaan koulussa tai työssä opittuihin taitoihin. Valmentaja voi olla iso apu etenkin informaalin osaamisen tunnistamisessa sekä osaamisen sanoittamisessa parhaalla mahdollisella tavalla työnhakua varten.

Työnhaun edistymisen kannalta osaamisen kartoittaminen kuuluu valmennuksen perusaskeliin. Kartoituksessa on hyvä huomioida niin ammatillinen osaaminen kuin motivaatio ja kiinnostuksen kohteet. Usein rekrytoinnissa työnantajat painottavat asennetta ja motivaatiota ja jos tehtävä ei aidosti hakijaa kiinnosta, tämä tulee yleensä ilmi viimeistään työhaastattelussa. Siksi työnhakuenergia kannattaa ensisijaisesti kohdistaa työpaikkoihin, jotka oikeasti kiinnostavat ja motivoivat hakijaa. Kartoituksen jälkeen henkilökohtaisten, juuri kyseisen valmennettavan työllistymistä tukevien tavoitteiden määrittely ja toimintasuunnitelman tekeminen onnistuu mahdollisimman laaja-alaisesti. Osaamisen kartoittaminen ja sen sanoittaminen tukee usein valmennettavan itsetuntoa, sillä välttämättä itse ei aina edes tule ajatelleeksi, miten paljon erilaisia asioita osaakaan. Osaamisen ja kiinnostuksen kohteiden tuleminen näkyväksi tehtävien, sähköisten työkalujen ja keskustelujen kautta voi myös avata ajatuksia uusille uravaihtoehdoille, jotka nousevat esiin juuri valmentajan sparrauksen myötä.

Digitaalisuus luo uusia mahdollisuuksia valmennukseen

Painotin alussa henkilökohtaisen ohjauksen merkitystä ja sitä, että valmennettavan tilanteesta on olemassa kokonaiskuva. Henkilökohtaisen ohjauksen ei kuitenkaan tarvitse olla pelkästään kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia, vaan siinä kannattaa hyödyntää myös digityökalujen tarjoamia mahdollisuuksia monipuolisesti. Vaikka digityökalut eivät saa olla valmennuksessa mikään itseisarvo, parhaimmillaan ne tehostavat valmennusprosessia ja tuovat tekemisen näkyväksi niin valmentajalle, valmennettavalle itselleen kuin tarvittaessa myös valmennuksen tilaajan suuntaan. Digi voi mahdollistaa myös henkilökohtaisen valmennuksen esimerkiksi tilanteessa, jossa välimatkan takia valmennus ei olisi muuten lainkaan mahdollista.

Mikäli valmennusprosessissa on mukana useampi ohjaaja esimerkiksi erilaisten valmennusteemojen osalta – tai oma valmentaja syystä tai toisesta vaihtuu kesken prosessin, digitaaliset työkalut tukevat myös tiedon siirrossa ja kokonaiskuvan hahmottamisessa. Valmennettavan itsensäkin voi olla helpompi nähdä prosessin eteneminen ja työskentelyssä edistyminen, mikäli prosessia voi seurata jonkin työkalun avulla. Digitaalisuus voi tuoda tiedon saataville vuorokauden ajasta riippumatta, joten parhaimmillaan omaa etenemistään voi seurata helposti myös silloin, kun valmentaja ei ole tavoitettavissa.

Jatkuvan kehityksen mindset

Valmennusprosessin aikana valmentajan on tärkeää olla kartalla siitä, missä mennään ja miten valmennettava edistyy. Jos jokin asia ei toimi, on tärkeää tarvittaessa tehdä nopeita muutoksia ja joko hienosäätää tai jopa muuttaa kokonaan suuntaa ja lähestymistapaa. Muutosten tekeminen tarvittaessa ja suunnitelmien jumppaaminen toimivammiksi kesken valmennusprosessin on yksi räätälöinnin ominaispiirre, jota tiukkaan muottiin valetussa prosessissa ei välttämättä voi tehdä. Kuitenkin juuri jatkuvan kehityksen mindset ja avoimuus muutoksille luo usein parhaat puitteet onnistumiselle.

Jatkuva kehitys ja tarvittavien muutosten tekeminen on hyvä huomioida niin yksilöllisen valmennusprosessin kohdalla kuin valmennuksen kehittämisessä ylipäänsä. Parhaimmillaan kehittämiseen otetaan mukaan myös valmennettavat. Vähintäänkin säännöllisen palautteen kuunteleminen ja sen pohjalta toiminnan kehittäminen pitäisi olla lähtökohta jokaisessa valmennusprosessissa ja sitä kautta osana valmennuksen laajempaa kehittämistä.

Kehitämme projekteissamme digitaalisia ja joustavampia ratkaisuja työllistymisen tueksi. Kerromme näistä tarkemmin projektien edetessä vuoden 2020 aikana. Haluaisitko kuulla tarkemmin, miten räätälöity valmennus rakentuu? Lue lisää palveluistamme tai ota meihin yhteyttä!