Huomioi saavutettavuus liiketoiminnan kehittämisessä

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta tuli voimaan Suomessa 1.4.2019.  Etelä-Suomen aluehallintovirasto on lain saavutettavuusvaatimusten toteutumista valvova viranomainen koko Suomessa, ja se järjesti Tampereella 18.9.2019 seminaarin aiheesta Saavutettavuustyö käytännössä. Erinomaisesti järjestetyssä tilaisuudessa käsiteltiin erilaisia saavutettavuushaasteita sekä niihin liittyviä ratkaisuja. Päivän aikana pidetyt esitykset kirkastivat kuvaa siitä, että saavutettavuus kuuluu myös liiketoimintajohdon agendalle. Saavutettavuus kannattaa ottaa strategiseksi tavoitteeksi ja organisoida se käytännön työksi.

Laki ei velvoita kaikkia toimijoita, mutta saavutettavuudesta hyötyvät kaikki

Laki digitaalisten verkkopalvelujen tarjoamisesta ja saavutettavuudesta koskee julkishallinnon organisaatioiden ja joidenkin yritysten verkkopalveluja. Lain saavutettavuusvaatimusten noudattamisella voidaan parantaa erityisesti sitä, että verkkopalvelua voi ylipäänsä käyttää erilaisilla laitteilla ja avustavilla teknologioilla. Taustalla vaikuttaa Suunnittele kaikille -periaate (Design for All), jonka mukaisesti erilaiset käyttäjät ja heidän monenlaiset tilanteet, tarpeet ja mahdolliset rajoitteet huomioidaan jo suunnittelun alusta asti ja toteutetaan yksi verkkopalvelu, jota kaikki erilaiset ihmiset voivat käyttää.  

Arvioiden mukaan Suomessa on noin 60 000 näkövammaista mutta jopa yli miljoona ihmistä, joiden voi olla vaikeaa käyttää verkkopalveluja, etenkin jos palvelujen saavutettavuuteen ei ole kiinnitetty huomiota. Rajoitteita voivat aiheuttaa mm. kuulovammat ja kuurous, fyysiset ja motoriset rajoitteet, ikääntyminen, kehitysvammat, luki- ja oppimisvaikeudet, heikko suomen kielen taito sekä tottumattomuus digitaalisten palvelujen käyttöön. EU:n saavutettavuusdirektiivi ja digipalvelulaki vastaavat näihin tarpeisiin. Saavutettavuuden huomiointi on siis välttämätöntä joillekin ihmisille, mutta se hyödyttää muitakin käyttäjiä. Yhdenvertaisuuden toteutumisen lisäksi tässä on siis myös liiketaloudellinen näkökulma: me kaikkihan haluamme asioida ja tehdä ostoksia verkossa sujuvasti. Vaikka laki ei sitä velvoittaisikaan, kannattaa digipalvelujen ja verkkosivujen saavutettavuus huomioida mahdollisuutena edistää omaa liiketoimintaa.

Miten huomioida saavutettavuus omassa verkkopalvelussa ja verkkosivuilla?

Esimerkiksi vakuutusyhtiö Varmassa saavutettavuustyötä tekee erillinen ryhmä, johon kuuluvat edustajat tietohallinnosta, viestinnästä ja lakipalveluista. Saavutettavuus sisällytetään sopimuksiin ja vaatimusmäärittelyihin, millä varmistetaan teetettävän työn tasainen laatu ja toiminnallisuuksien yhdenmukaisuus. Itse verkkopalvelun toteutustiimissä voi varsinaisten koodareiden lisäksi olla mukana palvelumuotoilija, tuoteomistaja, käyttöliittymäsuunnittelija, visuaalinen suunnittelija, käytettävyysasiantuntija, pääkäyttäjä ja testaajat. Saavutettavuus huomioidaan myös markkinoinnin ja viestinnän työssä. Lisäksi huolehditaan siitä, että kaikki palveluun sisältöä tuottavat henkilöt osaavat tuottaa tekstiä ja liitetiedostoja (videot, kuvat, äänitallenteet) saavutettavuusvaatimusten mukaisesti.  

Kaikilla, varsinkaan pienemmillä yrityksillä, ei yleensä ole mahdollisuuksia resursoida työtä suurten yritysten tavoin. Listasimme tähän asioita, joista kannattaa aloittaa. 

  1. Aloita asiakkaista. Tarkastele omaa liiketoimintaa asiakasanalyysin avulla. Keitä asiakkaat ovat? Millaisia käytön esteitä heillä voi olla? Miten saatte ja keräätte asiakaspalautetta tällä hetkellä? Miten tutkitte asiakastarpeita? Jos teillä on verkkokauppa, mitä asiakasanalytiikkaa keräätte ostoprosessista? 
  2. Arvioi palvelun tai verkkosivuston saavutettavuus. Kirjoitimme tästä aiheesta aiemmin blogissamme. Arvioinnin jälkeen pohdi, millaiset asiat kannattaa korjata ja mitkä taas eivät ole niin kriittisiä. 
  3. Organisoi saavutettavuustyö. Pohdittavia kysymyksiä ovat mm.: miten saavutettavuus tulisi toteutua liiketoiminnassa? Miten se budjetoidaan ja organisoidaan? Miten aihe heijastuu henkilöstön työtehtäviin? Todennäköisesti henkilöstöllä on jo valmiudet ja osaamista, jota voi koulutusten tai kenties ulkopuolelta ostettavan kehitysprojektin kautta täydentää.  Miten sisällyttää saavutettavuus parhaisiin käytäntöihin? 
  4. Pohdi sisällöntuotannon pelisäännöt; ketkä kaikki tuottavat tekstiä, kuvia, videoita ja äänitiedostoja? Millä työkaluilla sisältöjä tuotetaan, miten sisällöt validoidaan? Kannattaisiko järjestää koulutus vaikkapa selkokielisyyteen liittyen?
  5. Testauta asiakkaalla. Kerää palautetta verkkopalvelun tai -sivuston kautta tai järjestä vaikkapa työpaja jossa asioita käydään läpi. Tunnista saatavilla olevia testaustyökaluja (joita on myös ilmaisia) mutta aina jos mahdollista, pyydä palautetta henkilöiltä, joilla on erilaisia käytön rajoitteita. Varmista, että asiakkailla on mahdollisuus antaa palveluun liittyvää palautetta tuomalla palautteenantokanavat selkeästi esille.

saavutettavuuteen vaikuttavat seikatSaavutettavuusvaatimukset eivät takaa täydellistä saavutettavuutta

Ne organisaatiot ja yritykset, jotka kuuluvat digipalvelulain piiriin eivät siirtymäaikojen puitteissa välttämättä pysty täyttämään kaikkia vaatimuksia.  Laki mainitseekin, että palveluntarjoaja voi poiketa saavutettavuusvaatimuksista, jos se ennakkoon tehdyn saavutettavuusarvioinnin perusteella voi osoittaa vaatimusten toteuttamisen aiheuttavan sen toiminnalle kohtuuttoman rasitteen. Arvioinnin tulokset, poikkeamat ja niiden syyt ilmoitetaan palveluun esille tuotavassa saavutettavuuselosteessa, jonka täyttämiseen on luotu helppo työkalu.

Nekin, joita laki ei velvoita, huomaavat todennäköisesti, että kaikkea ei pysty tekemään tai edes kannata tehdä, sillä saavutettavuusvaatimusten noudattaminen ei takaa, että verkkopalvelu olisi aina kaikille ihmisille saavutettava tai helppokäyttöinen. Oleellista on ymmärtää, miten oma verkkopalvelu ja -sivut palvelevat omaa asiakaskuntaa parhaiten, ja kehittää omaa palvelua pitkällä tähtäimellä asiakaspalautetta seuraten.   

Saavutettavuus, esteettömyys ja käytettävyys termeinä

Termejä saavutettavuus ja esteettömyys käytetään vielä usein toistensa synonyymeina. Sana saavutettavuus on kuitenkin jo vakiintumassa niihin tilanteisiin, kun puhutaan verkkopalveluista, ja esteettömyys on käytössä erityisesti silloin, kun kyseessä on fyysinen ympäristö. (Lähde: https://www.saavutettavasti.fi/tietoa-saavutettavuudesta/ )

Käytettävyys tarkoittaa sitä, kuinka hyvin verkkopalvelun toimintoja voidaan käyttää haluttuun tarkoitukseen. Käytettävyyden käsitteen avulla määritellään, kuinka helppoa ja tehokasta palvelua on käyttää. Käytettävyydelle on olemassa paljon erilaisia määrällisiä ja laadullisia mittareita, ja sitä on tutkittu paljon. Käytettävyys voidaan nähdä osana saavutettavuutta, ja taas joidenkin näkemysten mukaan saavutettavuus kuuluisi käytettävyyteen. Joka tapauksessa käytettävyys ja saavutettavuus liittyvät toisiinsa, ja molemmat edustavat käyttäjäkeskeistä suunnittelua. (Lähde: https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/saavutettavuus/sanastoa-ja-termeja/)

Ohjeita ja linkkejä

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta tuli voimaan 1.4.2019. Laki toteuttaa Suomessa ns. saavutettavuusdirektiivin, joka velvoittaa käytännössä noudattamaan kansainvälisen WCAG-ohjeistuksen A- ja AA-tason kriteerejä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on lain saavutettavuusvaatimusten toteutumista valvova viranomainen koko Suomessa.

Kuvituskuvan lähteenä on käytetty saavutettavuusvaatimukset.fi-sivuston kuvaa.

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta Suomessa:

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306

Keitä laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittaa:

https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/lait-ja-standardit/keita-laki-velvoittaa/

Saavutettavuusseminaari 18.9.2019 Tampereella:

https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/tapahtumat/sanoista-tekoihin-saavutettavuustyo-kaytannossa-seminaari/

Saavutettavuuselosteen tekeminen:

https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/saavutettavuusseloste/

Celian yleisiä ohjeita verkkosivujen kirjoittamiseen, tuottamiseen ja päivittämiseen:

https://www.saavutettavasti.fi/yleiset-ohjeet/

Papunetin ohjeita selkoilmaisuun:

https://papunet.net/yksikko/ohjeita-selkoilmaisuun/

Business Designer 

 

 

Eeva Kangasniemi

Business Designer