Saavutettavuuden arviointi on tärkeä osa verkkopalvelun toteutusta

Verkkopalveluiden toivotaan yleensä tavoittavan mahdollisimman laajan joukon ihmisiä. Saavutettava palvelu on avoin ja toimiva kaikenlaisille käyttäjille, riippumatta käytetystä päätelaitteesta, apuvälineestä tai fyysisistä ja kognitiivisista rajoitteista. Verkkopalvelun käyttäjillä voi olla luki- ja hahmotusvaikeuksia tai liikkumiseen, näkemiseen tai kuulemiseen liittyviä rajoitteita. Kielitaito ja koulutus sekä ihmisen koko kokemusmaailma vaikuttavat vahvasti siihen, miten sivuston tarjonta ja informaatio tulkitaan ja ymmärretään. On myös pidettävä mielessä, että saavutettavia palveluita tarvitsevien joukko ei ole vakio, vaan väestön ikääntyessä ja kielellisen moninaisuuden lisääntyessä yhä useammat hyötyvät siitä, että erilaiset tarpeet on otettu huomioon.

22.12.2016 voimaan tulleen EU:n saavutettavuusdirektiivin* tavoitteena onkin edistää kaikkien mahdollisuutta toimia täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa. Direktiivin toimeenpaneva laki hyväksyttiin 12.2.2019 eduskunnassa, ja vaatimusten soveltaminen käynnistyy portaittain seuraavasti:

  • 23.9.2018 ja sen jälkeen julkaistujen verkkosivustojen pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.9.2019.
  • Ennen 23.9.2018 julkaistujen verkkosivustojen pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.9.2020.
  • Mobiilisovellusten pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.6.2021.

Voimaan tuleva laki edellyttää WCAG 2.1 -standardin kriteerien täyttämistä A- ja AA-tasoilla.

Ohjeisiin tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että saavutettavuus (accessibility) ei ole vain kriteeristöjen noudattamista, vaan näin tavoiteltava tekninen saavutettavuus on vain yksi osa-alue. Tämän lisäksi verkkopalvelun käyttöliittymän tulee olla selkeä ja sisällön ymmärrettävää. Saavutettavan verkkopalvelun toteuttaminen onkin yhdistelmä teknistä osaamista, käytettävyysosaamista sekä kirjoittamista ja viestintää. Kun nämä kaikki ovat kunnossa, on sivuston tarjoama sisältö ja/tai palvelu aidosti saavutettavissa.

Miten siis varmistaa saavutettavuus verkkopalvelun toteutuksessa?

Laki edellyttää saavutettavuuden varmistamista julkisissa verkkopalveluissa. Samat ihmiset kuitenkin käyttävät kaikkia muitakin verkkopalveluita, joten saavutettavuus tulisi aina ottaa huomioon. Saavutettavuus parantaa myös sivuston yleistä käytettävyyttä, ja sitä vastoin jos sivusto ei ole saavutettava, jää osa käyttäjistä kokonaan palvelun ulottumattomiin.

Usein verkkopalvelut hankitaan ulkopuoliselta tekniseltä toimittajalta. Toteutuksen suunnittelussa ja hankinnassa tulee varmistaa, että lopputuloksena syntyvä verkkopalvelu on vaatimukset täyttävä ja saavutettava. Tämä voidaan varmistaa muun muassa pisteyttämällä toimittajan saavutettavuusosaaminen ja referenssit saavutettavien verkkosivujen toteutuksesta.

Mitä aiemmin saavutettavuuden ottaa huomioon verkkosivuston kehittämisessä, ja mitä paremmin tässä vaiheessa kuullaan käyttäjiä, sitä paremmin voidaan taata sivuston soveltuvuus erilaisille ryhmille. Sivuston konseptointivaiheessa onkin hyvä määrittää saavutettavuudelle tavoitetaso, jonka perusteella määritellään sivuston toteutus ja valmistellaan arviointisuunnitelma.

Sivuston sisältösuunnitelma kannattaa tehdä myös heti projektin alussa, jolloin sivustolla liikkumista ja tekstien ymmärrettävyyttä ehditään myös testata ja edelleen kehittää viestinnän ja loppukäyttäjien kanssa. Ymmärretäänkö termit niin kuin on tarkoitettu? Löytääkö käyttäjä tarvitsemansa tiedon? Erityisesti viranomaisviestinnässä on panostettava sisällön ymmärrettävyyteen. Selkeä kieli ei kuitenkaan ole sama asia kuin selkokieli. Selkeä kieli on kielenhuollon suositusten mukaista yleiskieltä, eikä sisällä erikoissanastoa.

Ennen käyttöönottoa sivuston saavutettavuus tulee arvioida perusteellisesti. Arvioinnin tuloksia voi hyödyntää julkisille verkkopalveluille pakollisen saavutettavuusselosteen luomisessa. Selosteessa tulee olla tieto, mitkä palvelun osat eivät ole saavutettavia sekä mahdolliset saavutettavat vaihtoehdot. Euroopan komissio tulee julkaisemaan saavutettavuusselosteelle mallin.

Valmistaudu saavutettavuuden arviointiin

Saavutettavuuden testausta suunnitellessa tulee pohtia seuraavia asioita:

  • Kuka tai ketkä arvioivat palvelun? Tilataanko auditointi asiantuntijayritykseltä vai tehdäänkö itse?
  • Testataanko todellisilla loppukäyttäjillä? Millaisia käyttäjäryhmiä valitaan arvioimaan palvelua?
  • Kuinka laajasti testauksessa huomioidaan erilaisia päätelaitteita ja alustoja? Testataanko myös erityisryhmien käyttämillä ohjelmistoilla ja apuvälineillä?
  • Mitkä käyttötapaukset ja prosessit tulee varmistaa saavutettaviksi? Kuinka laajasti halutaan varmistaa palvelun saavutettavuus?
  • Jos kaikesta huolimatta palveluun jää osia, jotka eivät ole täysin saavutettavia, niin kuinka tarjotaan vaihtoehtoisia keinoja saavuttaa vastaava sisältö/palvelu?

Verkosta löytyy paljon saavutettavuuteen liittyvää aineistoa ja ohjeistuksia:

  • Etelä-Suomen aluehallintoviraston vastuulla tulee olemaan verkkopalvelujen saavutettavuusvaatimusten neuvonta, ohjaus ja valvonta. Sivustolta löytyvät myös syksyn 2018 saavutettavuuskiertueen aineistot: https://www.avi.fi/web/avi/saavutettavuus
  • Celia ylläpitää Saavutettavasti.fi-sivustoa, josta löytyy suomen kielellä kattavasti ohjeistuksia saavutettavan verkkosivun toteuttamiseen.
  • Papunetin Saavutettavuus-sivustolta löytyy ohjeita sivuston suunnitteluun ja testaamiseen.

*Direktiivi (2016/2102) julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta

Senior Consultant