Business design liiketoiminnan kehitystyön tukena

Muutoksen hallinta ja uuden toimintatavan kehittäminen on aina johdon tehtävä. On tarkasteltava kriittisesti omaa organisaatiota: miksi olemme olemassa? Mikä on visiomme tulevaisuudesta? Missä olemme hyviä, missä on haasteita? Millaista osaamista meillä on nyt, entä millaista tulisi olla jatkossa? Miltä toimintaympäristömme näyttää? Nykytilan analysoinnin ja tulevaisuuden kehitystyön apuna voidaan hyödyntää business designiksi tai liiketoimintamuotoiluksi kutsuttua lähestymistapaa.

Business design tarkoittaa asiakaskeskeistä liiketoiminnan muotoilua. Lähestymistavassa sovelletaan muotoilun periaatteita liiketoiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen. Tavoitteena on luoda arvoa, joka konkretisoituu asiakaskokemuksen ja liiketoiminnallisten tavoitteiden täyttymisen kautta. Liiketoimintamuotoilua lähellä oleva ja osin sen kanssa päällekkäinen käsite on service design eli palvelumuotoilu. Molempien fokuksessa on asiakasymmärrys, parempien prosessien ja palvelukokemusten rakentaminen ja tätä kautta liiketoiminnan kasvattaminen. Liiketoimintamuotoilu keskittyy enemmän nimenomaan liiketoiminnan haasteiden ratkomiseen ja kannattavien liiketoiminta- ja ansaintamallien etsimiseen. Kummassakin sovelletaan muotoilun periaatteita ja menetelmiä systemaattisesti. Kumpaakin voidaan tarvita ja soveltaa kehittämisen kohteessa samaan aikaan.

Mihin liiketoimintamuotoilua voi soveltaa?

  • nykyisten ja uusien liiketoimintamallien ja palvelujen kehittämiseen
  • organisaation toiminnan (prosessien) kehittämiseen
  • uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen
  • menetelmäkehityksen avuksi, kun organisaatiosta halutaan ketterämpi
  • vasta perustetun yrityksen liiketoiminnan rakentamiseen
  • innovoinnin ja yleensäkin uudistamisen tueksi

Liiketoimintamuotoilun prosessi

Ei ole yhtä sapluunaa eikä yhtä ainoaa prosessia sille, miten kehitystyötä tulisi tehdä. Tekeminen riippuu aina kehittämisen kohteesta, sen tarpeista ja haasteista sekä käytettävissä olevista resursseista. Keskiössä on aina syvän asiakasymmärryksen kautta tapahtuva systemaattinen toimintatapa, jossa voidaan tunnistaa seuraavia vaiheita.

liiketoimintamuotoiluTavoitteiden määrittely

Aina ensin on selvitettävä, mitä liiketoiminnan haastetta pyritään ratkaisemaan. Vain näin voidaan ymmärtää, mihin ollaan ryhtymässä ja millaisia tuloksia tavoitellaan. Ongelman on oltava relevantti ja sen ratkaisemisen tuotettava mitattavaa arvoa.  Kehittämisen kohteena voi olla vaikkapa palveluprosessi, sen kriittinen osa tai organisaatio itse. Kehittämisen kohde on aina uniikki ja tutkimus- ja suunnittelumenetelmiksi valitaan ne, joiden katsotaan parhaiten sopivan tilanteeseen.  Useimmiten jo tässä vaiheessa tarvitaan monitieteistä tarkastelua ja monialaista tiimin osaamista. Kehitystyölle on myös aina oltava johdon tuki.  

Monipuolisella tutkimustyöllä syvennetään ymmärrystä

Kun kehittämisen kohde on tarkentunut, alkaa tutkimustyö. Tämän vaiheen tavoitteena on kasvattaa ymmärrystä muun muassa toimintaympäristöstä, alan parhaista käytännöistä, toimintaan vaikuttavista tekijöistä ja ennen kaikkea asiakkaista. Tutkimustyö auttaa myös rajaamaan kehitettävän työn hallittavaksi kokonaisuudeksi. Erilaisten laadullisten tutkimusmenetelmien avulla päästään pintaa syvemmälle, jolloin ymmärrys ongelmasta lisääntyy ja sen pohjalta voidaan luoda ratkaisuehdotuksia.  

Ideat konsepteiksi ja nopeasti testaamaan

Tutkimustyön tuloksena syntyvät ratkaisuehdotukset ovat yleensä erilaisia malleja, konsepteja ja prototyyppejä. Tarkoituksena on tuottaa nopeasti jotain näkyvää, joka konkretisoi käsillä olevaa ideaa ja jonka avulla testaajat pääsevät antamaan palautetta. Testaaminen lisää ymmärrystä palvelu- tai liiketoimintamallin toimivuuteen ja kannattavuuteen liittyen, sekä asiakkaan että palveluntuottaja-organisaation näkökulmasta. Mikäli ensimmäinen testikierros ei näytä vievän haluttuun suuntaan, voidaan idean päälle rakentaa uusia versioita. Epävarmuuden sietokyky ja kokeilemisen halu ovat tärkeitä, sillä lopullisen ratkaisun löytäminen voi edellyttää useampaa iterointikierrosta.

Käyttöönotto ja arviointi

Kun kehitetty palvelu tai uusi liiketoimintamalli on otettu käyttöön, seurataan palvelukokemusten ja liiketoiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Tässä apuna ovat erilaiset mittarit, laskennan työkalut ja data-analyysit. Varsinaisen ratkaisun lisäksi arvioidaan itse kehitysprosessia: miten hyvin se toimi omassa käytössä ja mitä uusien menetelmien soveltamisesta opittiin. Kehittäminen ei myöskään koskaan lopu – kokemusten perusteella tehdään jatkuvaa hienosäätöä.

 

Liiketoimintamuotoilu ei ole projekti vaan prosessi, jonka tuloksena liiketoiminta uudistuu ja kasvaa. Se on myös jatkuvasti kehittyvä toimintatapa, joka parhaimmillaan ruokkii jatkuvaa osaamisen kehittämistä sekä ketterän kehittämisen ajattelutapaa. Seuraavassa blogitekstissäni pohdin syvemmin liiketoimintamuotoilun osa-alueita.

Suunnittelun tueksi on olemassa myös lukuisia hyviä oppaita, tässä muutamia esimerkkejä:

Business Model Generation (Alex Osterwalder & Yves Pigneur). 2010. Wiley & Sons.

The Business Model Navigator: 55 Models That Will Revolutionise Your Business (Oliver Gassmann, Karolin Frankenberger & Michaela Csik). 2015. FT Publishing.

Design A Better Business (Patrick van der Pijl, Justin Lokitz & Lisa Solomon). 2016. Wiley.

Design of Business (Roger Martin). 2009. Harvard Business School Press.